Nuoren ääni

UUSI BLOGI LEMPÄÄLÄLÄISEN NUOREN KOKEMUKSISTA JA TAISTELUSTA MASENNUSTA VASTAAN

18.6.2015

No niin, viimeksi kysyinkin kuinka me itse voimme muuttaa asioita niin että saamme myös jotain aikaiseksi. Monella on varmaan mennyt monesti hermo turhiin lupauksiin, luvataan sitä ja luvataan tätä mutta mitään muutosta ei vaan tapahdu. Miksi? Olisiko siis nyt aika ottaa ohjakset omiin käsiimme ja yhdistää voimat, ne vähäisetkin mitä vielä löytyy ja näyttää mihin meistä todella on?

Tuskin kukaan meistä on sitä syntyessään toivonut, että kun olemme nuoria aikuisia niin masentuisimme. Me emme ole syntyneet tänne masentumaan.

Jokaisella meistä on omat tarinamme, niitä ei voi koskaan verrata kenen on pahempi tai parempi. Ihmisiä on niin monenlaisia, joillekkin joku asia on ylitsepääsemätön kun taas toiselle se sama asia onkin vaan saman tekevä. Uskon vahvasti siihen että yhdessä me voisimme luoda jotain sellaista mikä pitää meidät kasassa ja antaa toivoa tulevaisuudelle vaikka se nyt onkin pelkkää synkkää aluetta. Kuinka moni on yksin päässyt masennuksen yli? siis täysin yksin, ilman kenenkään apua, ei edes vanhempien, sisarusten tai ystävien? voisin veikata että ei kovin moni. Omalta kohdaltani voin sanoa että juuri ne, läheiset varsinkin oma perhe, joka on vähän kolhittu ja hajalla mutta pirun vahva, pitää minua vielä täällä. Ne tärkeimmät ihmiset joita ei ole kuin muutama auttaa minua yrittämään joka päivä.

Masennus on sairaus ja sanotaan että se liittyy aina jotenkin mielenterveyteen. Kuulostaa erittäin tyhmältä, en minä mikään mielisairas ole vaikka masentunut olenkin. Mielisairas, kamala sana. Masennus ei ole vain sitä että voi huonosti tai ei jaksa. Masennus ei ole yksinkertainen asia, jokaisella on omat syynsä olla masentuneena. Yleisin asia on menneisyys. Tulevaisuus, miksi se masentaa niin paljon ikäisiämme? Koska siihen liittyy työ ja opiskelu, oma perhe, omat harrastukset ja kaiken voittava raha. Raha on yksi niistä asioista mikä masentaa meitä sen takia kun meillä ei sitä ole, mutta se myös masentaa vaikka sitä olisi niin paljon ettei tiedä mihin sen kaiken tuhlaisi. Masennusta ei voi kiteyttää yhteen sanaan tai aiheeseen.

Niin moni asia maailmassa vaikuttaa meihin, joku voi masentua pahasti vain yhden vastoin käymisen takia, joku toinen masentuu vasta kun on ottanut potkuja elämältä jo monia vuosia. Taas ne, jotka ovat ottaneet elämän tavaksi tulla nöyryytetyksi ja luulevat että heidät on luotu olemaan koko ikänsä pelkkiä narreja kuninkaiden ja prinsessojen keskellä, eli toisin sanoen ottavat masennuksen elämäänsä ja alkavat elää sen mukaan. ikään kuin hyväksyvät, että ovat masentuneita. Negatiivisuus on todella voimakasta joka päivä. Välillä tuntuu ettei se huumorikaan enää auta. Huumori on elämän sokeri, se auttaa sinua pahassakin tilanteessa jatkamaan. Minkälainen huumori pitää teidät hyvällä tuulella?

On niin paljon asioita, mitkä liittyvät sanaan masennus, se joka sanoo että masennus on helppo juttu, ja että lääke naamaan ja that´s it. Voi kun se olisikin niin helppoa, eihän meillä olisi mitään hätää. Mitä tämä elämä on jos ei pysty toteuttamaan asioita kun pelkää liikaa? tai ei vaan jaksa tehdä mitään tai on muuten vaan niin voimaton kun oma mieli painaa sinua niin syvälle maan alle kuin vain mahdollista on. Kun olet olet ihan yksin, etkä voi jakaa mielipiteitäsi muille, kun tunnet olevasi erikoinen. Minulle on ihan sama kuka ja millainen olet, kunhan sinulla on sama tavoite, nujerra masennus askel kerrallaan, tai auta muita elämään oikein sen kanssa. Minä haluan itse nauttia elämästä, koska vuodet menevät nopeeta ja koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, siksi meidän pitäisi elää elämää kuin viimeistä päivää, tehdä asioita mitä haluamme antaa oman mielen viedä sinne minne olemme aina halunneet puhua ystävien kanssa käydä ulkona, mutta tärkeintä on nauttia omasta elämästä ilman turhia pelkoja, ilman joka päiväisiä murheita menneisyydestä.

 

"Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa."

-------------------------------------------------------------------------------  

8.6.2015

"Hei sinä masentunut nuori, eikö elämä ole kivaa?

Oletko yksin ajatustesi kanssa? eikö kukaan kuuntele sinua?

Tule mukaan, me voimme auttaa sinua, saat olla oma itsesi ja sinua todella kuunnellaan"

 

Kuinka monta kertaa oletkaan kuullut nuo sanat?

 

Joku lupaa auttaa sinua, kuunnella mitä sinulla on huolia ja murheita.  Saat puhua jollekin, tai voit päästä ryhmään jossa purat kaikki asiat mielestäsi, ja sinulle toistetaan luottamusta ja sitä että kaikki sanat ja puheet jäävät sinne niille ihmisille.

Niin tuttua meille monille, mutta jos oletkin menettänyt luottamuksen ihmisiin, kuinka saat sen takaisin? Ei se ole niin yksinkertaista kun annetaan ymmärtää. Masennus, mitä se sitten onkaan, se riippuu monesta eri asiasta. Olen itse pian 25-vuotias nuori nainen. Minulla on todettu keskivaikea masennus noin seitsemän vuotta sitten, joka on vain jatkunut ilman pysyvää hoitoa ja muuttunut jossain välissä krooniseksi. Masennus on siis minulle jokapäiväistä elämää. taistelen sitä vastaan joka ikinen aamu. Masennuksen syy on kaikilla eri, minun masennus on alkanut jo alakoulusta lähtien, mutta paheni läheisen ihmisen poismenon vuoksi. Tämä kyseinen ihminen oli minulle kaikki, enkä enään ole päässyt kiinni takaisin tähän elämään. Minulla on esiintynyt itsetuhoisuutta joskus alkuaikoina kun kaikki oli menetetty. Nykyään olen vain ihminen joka on "oppinut" elämään masennuksen kanssa. oppinut on ehkä hieman väärä kuvaus, koska en ole päässyt elämässä eteenpäin, ainakaan tulevaisuuden suhteen. Tulevaisuus pelottaa minua enemmän kuin mikään muu. Menneisyys taas pitää väkisin otteessaan vaikka kuinka koittaisi päästää irti. Moni ihminen varmaan ajattelee että masentunut nuori, pelkkää esitystä ja valhetta. Masentuneen nuoren ei tarvitse mennä töihin tai kouluun. nykyajan nuoret, ajattelevat tulevaisuutta paljon enemmän kuin moni muu aikuisista. Nuorilla se tulevaisuus on edessä, siksi se pelottaa ja mietityttää. Jos nyt ei ole työtä, niin kuinka sitten tulevaisuudessa, ja kyllä jokaisella nuorella pitäisi olla vapaus valita mitä työkseen tekee. Sinun täytyy nauttia siitä mitä teet päivästä toiseen, eläkeikään asti. Olen itse aina tykännyt tehdä paljon käsilläni, harrastan maalaamista, piirtämistä ja kalastusta, varsinkin kesäisin. Musiikki on jokapäivä läsnä, ilman musiikkia en jaksaisi. Minulle musiikki on terapiaa, niin hyvinä ja huonoina hetkinä.

Jos mielipiteillä ei voi muuttaa maailmaa, niin minun mielestäni niillä voi silti auttaa ihmisiä. Meitä on niin paljon tässä maassa, jotka ovat täysin yksin omien asioidensa ja masennuksen kanssa, vaikka apua on saatavana yllinkyllin, mutta se että käydään joka viikko puhumassa jollekin ihmiselle, ei auta. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Ei ainakaan minua, mutta jokainen ihminen on yksilöllinen. Jokainen nuori pitäisi ottaa vakavasti täällä, ja auttaa parhaan mukaan. Meidän täytyisi pitää yhtä ja auttaa toinen toisiamme, eikä satuttaa ja loukata toisiamme sen mukaan miltä me näytämme tai mitä me olemme kokeneet.

Jokainen ihminen on arvokas ja jokaista ihmistä on kunnioitettava sellaisena kuin se on. Näitäkin asioita on niin monesti jopa julkisudessakin vatvottu, mutta syy siihen miksi itse haluan jakaa omia mielipiteitäni tässä asiassa on se että niin moni yksinäinen nuori ei ole saanut kaipaamaansa apua ja on nyt kotona, yksin eikä tiedä mitä seuraavaksi tekisi, ei tietoa tulevaisuudesta eikä kavereista. Meitä ei ole luotu olemaan yksin, ainakaan vasten tahtoamme. Yksin oleminen on täysin eri asia kuin yksinäisyys.

Mitä kysymyksiä herää nyt, Miksi juuri minä olen masentunut? Onko tähän muuta apua kuin lääkitys. Itse en käytä lääkkeitä, olen sillä kannalla että pärjään ilmankin, en kovin hyvin ehkä mutta pärjään silti. Olen itse sitä mieltä että meillä jokaisella on oikeus elää juuri sellaista elämää kuin haluamme. Olen itse halukas ajamaan tätä asiaa eteenpäin, ketään ei ole tuomittu olemaan yksin, jokaiselle on joku kaveri. Älkää koskaan menettäkö luottamustanne itseenne, näyttäkää maailmalle mitä te olette. Meillä on niin paljon näytettävää ja opetettavaa.

Olen itsekin nuori, masentunut.  Tärkeintä ei ole se miten me asioita teemme vaan miksi. Haluan puhaltaa yhteen hiileen ja yrittää estää muita päätymästä huonompaan jamaan. Mitä enemmän tätä asiaa käydään läpi, voimme oikeasti löytää asioille vastauksia. Jakakaa mielipiteitä, vaikuttakaa ja esittäkää omat kysymyksenne. Tämän takana on, että jokainen nuori saisi olla juuri sellainen kuin on.

Tämän ideana on siis se, että me masentuneet ja kaikkeen jo kyllästyneet ottaisimme itseämme niskasta kiinni ja aloittaisimme vaikka yhdessä luomaan jotain sellaista millä me pääsemme masennuksesta eroon, tai edes lievittämään pahempia aikoja. Yhdessä ihmiset ovat tehneet vaikka mitä, miksei mekin? Paras apuhan yleensä löytyy kauempaa kuin missä itse olet, mutta miksi lähteä kauas kun voisi "hoitaa" itseään siellä missä on. Olisiko mahdollista kerääntyä joskus yhteen ja vaikka vaan hengailla jos ei muuhun pysty, jo se että pääsee ulos ja liikkeelle voi olla juuri se mitä kaipaat. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? Minulle se on musiikki, ehdottomasti. Ilman musiikkia ei ole mitään. Vertaistuki, kannattaako kokeilla? Nyt vaan kaipaan apua, että miten me toteutetaan nämä asiat? koska tavataan ja miten jatkossa edetään? Tarkoituksena olisi ihan nuorten kesken, mutta eiköhän aikuisiakin olisi mahdollisuus saada paikalle jos siltä tuntuu. Heittäkää ideoita, Kaikki ehdotukset luetaan! Tervetuloa mukaan auttamaan meitä elämässä eksyneitä.

Nimimerkki Lonely Elvis

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *